Vanhanaikaisuus hidastaa verkkokaupan mahdollisuuksia maaseudulla
Elanto maalta: Käsitöiden tekeminen on Liisa Iljanalla verissä. Matot lattialla ja keinutuolin päällinen ovat omaa käsialaa, ja kutimia ja valmiita töitä on siellä täällä. Työhuone näyttää siltä, miltä sen ahkeralla käsityöläisellä kuuluukin näyttää, eli täyteen ahdetulta: kasvivärjättyjä lankoja, perinteisiä tikkureita, lasten mollamaijoja ja pupujusseja.
Hailuotolainen Iljana ei ole ainoa saarelainen, jolle käsityöt ovat pitkäaikainen harrastus. Hailuotolaisia käsitöitä on myyty osuuskuntamuotoisessa Luovon puojissa kesäisin vuodesta 2005 ja sitä ennenkin vuosikymmenen ajan Hailuoto-seuran nimissä. Käsitöiden tuottajia on jopa 50.
Noin neljä vuotta sitten kauppaa on käyty myös ympäri vuoden verkkokaupassa. Vielä myynti on pientä, mutta Anneli Karsi uskoo verkkokaupan lähtevän nousuun. ”Emme ole edes mainostaneet vielä, mutta siitä huolimatta sivuilla on ollut yli sata kävijää viikossa. Kävijämäärä on kasvanut tänä vuonna lähes 200 kävijään viikossa”, Karsi kertoo.
Iljanakin nauraa, että tuntipalkkaa ei käsitöiden tekemiseen kannata alkaa laskea, vaikka viime kesän myynti olikin aivan kelvollinen. Verkkokaupassa eniten menee hailuotolaisia perinteisiä tikkureita, eli villapaitoja.
”Verkkokaupassa ei menekään halpa tavara kaupaksi”, Karsi kertoo havainnoistaan.
Karsi arvelee, että Luovon puoji oli edellä aikaansa mennessään verkkoon. Verkkokaupan jalansijan hakemisessa menee kokemusten mukaan muutamia vuosia. Se ei kuitenkaan haittaa, koska alkuinvestoinnit verkkokaupassa ovat pienet, eikä investointien kuolettamisella ole siis kiirettä. Nouseva Rannikkoseutu ry antoi Luovon puojin verkkokaupan perustamiselle EU-tukea.
Karsi arvioi, että Luovon puojin asiakkaista viime kesänä 70 prosenttia on asioinut kaupassa ennenkin. Aikaisemmin myyntiin otettaville tuotteille asetettiin rajoitteita, kuten että niiden tekijän pitää olla hailuotolainen tai ainakin mökkiläinen. Sääntöjä ollaan kuitenkin höllentämässä, ja myyntiin voidaan ottaa käsitöitä koko Pohjois-Pohjanmaan alueelta.
”Ei tuhannen asukkaan saari riitä. Toiminta pitää saada kannattavaksi, niin että saamme palkkakustannukset katettua”, Karsi suunnittelee.
Tähän asti puojin pyörittämisessä on tarvittu hyvin paljon talkootyötä. Ensi kesäksi myymälään saadaan palkattua työntekijä.
Työuransa markkinoinnissa muun muassa Marimekossa tehnyt Karsi uskoo, että verkkokaupalla voisi olla paljon annettavaa maaseudun asukkaille.
”Suomalainen maaseutu ei ole vanhoillisuuttaan tuonut verkkokauppaa käyttöön”, Karsi arvostelee. ”Esimerkiksi luomuelinkeinossa on hämmästyttävän vähän perustettu ruokapiirejä.”
Karsi uskoo, että vaikka päivittäistavaroita ei kannata verkossa kaupata ja ihmiset haluavat nähdä uutuudet tutun kaupan hyllyllä, on olemassa porukka, joka ostaisi mielellään luomua ja vaikeammin saatavia tuotteita esimerkiksi tilaamalla netistä. Esimerkiksi kaupan kananmunista on vaikea maistaa, onko luomumuna todella luomua. Naapurista haetut ”tutun kanan munat” taas ovat silminnähden erilaisia.
Puojin tuotteista verkossa on esillä muun muassa kodintekstiilit, neuleet ja lasi- ja puuesineet. Jatkossa verkkoon yritetään saada myös metalliesineitä. Perinteinen tikkurikin tarvitsee tuotekehittelyä. Matalampi kaula-aukko menee kutisevillakin käyttäjillä ja Iljanan käsissä on myös ohuemmasta langasta tehty neule.
”Ennen tikkuri oli päällä niitylläkin”, Iljana kertoo heinätöistä.
Elanto maalta -juttusarjassa tutustutaan erilaisiin Pohjois-Pohjanmaan maaseudulla sijaitseviin yrityksiin.
Edelliset sarjan jutut julkaistiin Lumokuun tallista, hätäteurastajasta ja monumenttitehtaasta.
Kirjoita kommentti
Kyläyhdistys perusti itse nuorisotalon
15.05.2012
Maakuntafestarit tuovat Pohjois-Pohjanmaan Ouluun kesäkuussa
27.04.2012
Citymaalainen syöksyy maaseudun arkeen
27.04.2012
Hailuotolaisnuorille näytetään saaren globaali puoli
