Tinkimaitokaupan säännöt selkeytyvät
Suoraan lehmästä otettu maito on Suomessakin terveysriski, väittävät viranomaiset. Maidossa voi olla bakteereja, jotka vievät pahimmillaan sairaalahoitoon. Toisaalta monet tinkimaitoa ostavat ihmiset ovat löytäneet käsittelemättömästä maidosta ratkaisun terveysongelmiinsa vatsavaivoista ihottumiin.
Julkisuudessa on viime aikoina puhuttu uuden elintarvikelain tuomista muutoksista maidon suoramyyntiin. YmpäristöAgro-hankkeen järjestämässä tinkimaitotilaisuudessa 18. huhtikuuta Oulussa kävi ilmi, että maitotilallisille myös osa nykysäännöistä on epäselviä.
Tilaisuudessa puhunut maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöylitarkastaja Joanna Kurki kertoi, että syyskuussa voimaan astuvalla lailla ei ole tarkoitus hankaloittaa vaan helpottaa suoramyyntiä ja vähentää byrokratiaa.
”Elintarvikelaki on aikaisemmin ollut kohtuuton pienelle yrittäjälle. Monet pienet tai keskisuuret yritykset ovat jopa joutuneet lopettamaan toimintansa”, Kurki kertoi raskaan lain muutostarpeesta.
Uuden lain mukaan vähäisen suoramyynnin takia ei tarvitse tehdä enää ilmoitusta elintarvikehuoneistosta. Jos tilalleen haluaa kuitenkin elintarvikehuoneiston, se hoituu jatkossa ilmoituksella, eikä raskasta lupamenettelyä enää tarvita.
Vähäinen alkutuotantopaikalla myytävän maidon määrä on Suomessa määritelty 2 500 kiloksi vuodessa. Tämä sääntö on ollut suomalaisessa lainsäädännössä voimassa jo vuodesta 2006, mutta monelle tilaisuudessa olleelle tieto oli uusi. Yleisöstä huomautettiin myös, että määrä on niin pieni, että siihen voisi lisätä pari nollaa perään.
”Jos määrä tuntuu naurettavalta, voi aina tehdä ilmoituksen elintarvikehuoneistosta. Menettelyä ollaan nyt keventämässä”, Kurki muistutti.
Tähän ilmoitukseen kuuluu jatkossakin muun muassa omavalvontasuunnitelma ja hygieniapassi, mutta ei enää esimerkiksi ilmoituksen käsittelymaksuja. Kurki arvioi, että tiukkoja vaatimuksia ei tule, vaan joustetaan toiminnan ja tilan koon mukaan.
Uuteen elintarvikelakiin liittyviä elintarvikeasetuksia uudistetaan parhaillaan. Tilaisuudessa nousi esille suuri tiedon tarve. Viljelijöillä voi olla liioiteltu mielikuva tilojen vaatimuksista tai väärä käsitys, että laitosta varten täytyy rakentaa kokonaan erillinen rakennus.
Viranomaiset kaipaavatkin nyt tietoa suoraan maidon myyjiltä, minkälainen tilanne on käytännössä ja mitä asioita juuri sorvattavassa elintarvikeasetuksessa pitäisi ottaa huomioon.
”Olisi tärkeää, että myyjät ottaisivat nyt yhteyttä, että näkisimme, miten isompia määriä tinkimaitoa nykyään myydään. Tarvitsemme tietoa näiltä tiloilta”, Hanna Lounela kannusti.
Tinkimaidon vähäisestäkin myynnistä pitäisi tehdä ilmoitus, mutta niitä on tehty vain muutamia.
Valvontaa on jatkossa tarkoitus keventää ja suhteuttaa riskeihin. Mitä pienempää toiminta on, sitä vähemmän valvontaa tarvitaan. ”Jouston varaa säännöksiin tulee, mutta riskit on aina arvioitava”, Kurki kertoi.
Kurki kertoi, että aivan tarkkaa tietoa riskien suuruudesta suomalaisessa maidossa ei ole. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira selvittää parhaillaan raakamaidon biologisia riskejä. Selvitys valmistuu tämän vuoden aikana.
Raakamaidosta lähteneitä epidemioita on Kurjen mukaan ollut viimeisinä vuosina kymmenkunta. Todellista tilannetta on kuitenkin mahdotonta tietää, koska kaikkia vatsatauteja ei ilmoiteta mihinkään.
Maidon laatu on yleensä hyvää. Hanna Lounela Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta kertoi, että meijeriin asti tulevasta maidosta löydetään antibioottia 4−6 kertaa vuodessa. Maidosta vain 0,02 prosenttia menee kakkosluokkaan. Salmonellaa löytyy 1−6 tilalta vuosittain.
Pari vuotta sitten Oysissa hoidettiin EHEC-bakteerin takia sairastunutta lasta. EHECiä löydettiin tinkimaitoa myyvältä tilalta. Joidenkin arvioiden mukaan 15 prosentilla tiloista on EHEC-bakteeria. Bakteeria on todettu 5,5 prosentissa teurastetuista naudoista. Bakteeri ei aiheuta naudoissa oireita, mutta ihmisen suolistossa bakteerit tuottavat toksiinia, joka aiheuttaa veriripulia ja kovat vatsakivut.
Miksi ihmiset sitten haluavat ostaa tinkimaitoa? Tilaisuudessa luovutettiin oululaisen asumisyhteisön maitopiiriläisten vetoomus tinkimaidon puolesta. Heidän lisäkseen moni muukin haluaa nykyään suosia lähiruokaa ja vähemmän käsiteltyjä raaka-aineita. Yleisöstä muistutettiin myös, ettei 30 kilometrin maidonostomatkaa yleensä huvikseen tehdä, vaan taustalla on kaupan maidon sopimattomuus elimistölle.
Joanna Kurki kertoi, että tutkimuksissa ei ole löydetty syytä sille, miksi käsitelty maito ei kaikille sovi. Hän ymmärsi hyvin, että kiinnostus lähiruokaa ja tilamaitoa kohtaan kasvaa.
”Mikään ei estä perustamasta kylälle muutaman tilan yhteistä pienmeijeriä, jossa pakataan ja myydään käsittelemätöntä maitoa” , Kurki ehdotti.
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote asetuksen valmistelusta.
Tietoa laitosasetuksen vaatimuksista.
Kirjoita kommentti
Kyläyhdistys perusti itse nuorisotalon
15.05.2012
Maakuntafestarit tuovat Pohjois-Pohjanmaan Ouluun kesäkuussa
27.04.2012
Citymaalainen syöksyy maaseudun arkeen
27.04.2012
Hailuotolaisnuorille näytetään saaren globaali puoli
