Raahessa pohdittiin kolmannen sektorin roolia maaseudun kulttuurissa
Kolmannelle sektorille työnnetään yhä enemmän ennen julkiseen palveluun kuuluneita asioita. Vaikka kuormitus on kova, tilanteesta voi syntyä entistä vahvempaa yhteisöllisyyttä.
Näin uskottiin Raahessa 12. toukokuuta, kun viitisentoista kulttuurialan ihmistä ympäri Pohjois-Pohjanmaata kokoontui pohtimaan luovien vastakohtaisuuksien maaseutua. Raahen Softpoliksessa seurattiin netin välityksellä Espoossa järjestettyä seminaaria ja keskusteltiin seminaarin annista paikallistasolla. Puhetta johti Oulun läänin taidetoimikunnan suunnittelija Kimmo Suortamo.
Seminaarin ensimmäinen puhuja Tommi Laitio vaati kulttuurin palauttamista osaksi politiikkaa. Hänen mielestään yhä suuremmassa osassa kuntia taiteen ja kulttuurin merkitystä ei nähdä oleellisena paikkakunnan tulevaisuudelle. Yksi museo tai kesäfestari riittää.
”Monesti sama henkilö hoitaa kunnan nuorisotointa, liikuntaa ja kulttuuria puolipäiväisenä 4H-toiminnanjohtajan toimen ohella”, Laitio kärjisti.
Laition mielestä kuntapäättäjien puheet ja teot kulttuurin kohdalla eivät kohtaa.
Laitio esitteli hyvänä esimerkkinä korkeatasoisen taiteen tuomisesta maaseudulle Ars Anttoista, missä kylän voimamieskilpailun ja vesisankojuoksun kanssa yhtä aikaa tuotiin paikalle rivous-taidenäyttely. Koko kylä oli paikalla, ja taidenäyttelykin käytiin katsomassa siinä samalla.
”Kovatasoinen provokatiivinen taide yhdistettiin tuttuihin asioihin. Siellä taidenäyttelyyn meneminen oli helppoa kaikille.”
Laitio painotti, että kulttuurissa on tärkeää, että paikallinen yhteisö tunnistaa itsensä tekemisessä. Paikallisuus on kulttuurissakin yhä tärkeämpää. ”Eivät nykyajan ihmiset halua, että heille kerrotaan kansalliselta tasolta, mitä pitäisi tehdä.”
Paikallisuuden korostaminen miellytti myös Raahen seminaariväkeä. Tietokirjailija Harri Turunen totesi, että maaseudun ja kaupungin raja tulee jatkossa hämärtymään kuntaliitosten myötä. Toisaalta esimerkiksi Pattijoki-seura perustettiin vasta, kun kunta liittyi Raaheen.
Myös Jaana Salo Kärsämäen kulttuurityöstä uskoi, että kulttuuri on osa paikallisidentiteettiä, mikä näkyy esimerkiksi oman paikkakunnan tapahtumissa.
Turunen muistutti, että kuntaliitoksissa käy usein niin, että esimerkiksi kunnalle tulee lisää museoita, mutta resurssit säilyvät samana. ”Ja kolmatta sektoria huudetaan apuun.”
Alpualainen Kaisa Lumiaho muistutti, että kolmannen sektorin resurssit ovat rajalliset. Samaa painotti myös seminaariesityksessään kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, joka sanoi, että on myytti, että maalla asuvilla on loputtomasti vapaa-aikaa ja että heillä voi tuottaa ilmaiseksi palveluja.
Kimmo Suortamo arveli, että kyläyhdistysten järjestämiin tapahtumiin kiinnittää enemmän huomiota kuin jos ne olisivat kunnan järjestämiä. Jaana Salo näki kolmannen sektorin vastuun myös hyvänä asiana. Kun ennen kaikki tuli valmiina, se on saattanut passivoida ihmisiä.
”Mihin vedetään raja, mikä on kulttuuria? Minun mielestäni kynnys pitää olla hyvin matala, näin saadaan ajan kanssa enemmän ihmisiä mukaan”, Salo arvioi.
Salon mielestä niin sanotun taviskulttuurin yhdistäminen korkeakulttuuriin on hyvä idea. Tuula Aitto-oja Oulaisista muistutti, että juuri siinä tulee kulttuuritoimijoiden ammattitaito esille, millä tavalla kulttuuria tarjoillaan, niin että se kiinnostaa ja tuntuu kaikista tutulta.
Kimmo Suortamo kertoi, että Etelä-Pohjanmaalla on laadittu erikseen kulttuuristrategia. Hänen mielestään myös Pohjois-Pohjanmaalla tarvittaisiin samanlaista. Suortamon mielessä oli maakunnallinen kulttuurikoordinaatiohanke, jolla saataisiin aikaan yhteistyötä kulttuurityössä ja tuotaisiin alueellisia vahvuuksia esiin.
Idea otettiin hyväksyvästi vastaan. Todettiin myös, että jossain määrin eri alueet ovatkin jo tehneet yhteistyötä, esimerkiksi Nivala-Haapajärvi-alueella ja Keskipisteen matkailuyhdistyksen voimin.
Suortamo aikoi ajaa hankeideaansa eteenpäin maakunnan liitossa.
Espoon seminaarin järjesti Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kulttuuriteemaryhmä. Raahen seminaari oli yksi kahdeksasta ympäri Suomen järjestetyistä lähiseminaareista. Raahen tilaisuuden järjestivät Uutispuuro-hanke ja Kulttuurivalssaamo Staagi-hanke.
Kirjoita kommentti
Kyläyhdistys perusti itse nuorisotalon
15.05.2012
Maakuntafestarit tuovat Pohjois-Pohjanmaan Ouluun kesäkuussa
27.04.2012
Citymaalainen syöksyy maaseudun arkeen
27.04.2012
Hailuotolaisnuorille näytetään saaren globaali puoli
