Markkinat eivät huolehdi maaseudun peruspalveluista
Suomi on kahdessa asiassa EU-maiden kärkeä: Suomen huoltosuhde on vajoamassa EU:n heikoimmaksi vuoteen 2020 mennessä sekä Suomi on Euroopan unionin maaseutumaisin maa. Näiden kahden asian yhteensovittaminen aiheuttaa suuria haasteita maaseutukuntien peruspalvelujen järjestämiselle.
Työ- ja elinkeinoministeriö on etsimässä hyvinvointipalvelujen järjestämiseen ratkaisuja yksityisestä yritystoiminnasta. Yritystoimintaa näyttää syntyvän vain sinne, missä on riittävästi maksukykyistä asiakaskuntaa. Maaseudulla, missä pitkät välimatkat ja harva asutus nostavat palvelujen tuottamisen kustannuksia, yritystoiminnan edellytykset ovat matalan tuottavuuden aloilla heikot. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa ei useimmissa maaseutukunnissa ole todellista kilpailua.
Monilla paikkakunnilla järjestöt tarjoavat niitä palveluja, joihin kuntien resurssit eivät ole riittäneet tai jotka eivät kiinnosta liiketaloudellisin perustein toimivia yrityksiä. Ongelmana on se, miten järjestöt ja muu kolmas sektori pystyvät jatkamaan toimintaansa kilpailusäädösten puristuksessa. Säännöllisiä, päivittäisiä palveluja ei haluta eikä voida jättää vain vapaaehtoisvoimin hoidettavaksi. Myös järjestöissä tarvitaan palkattuja työntekijöitä ja rahaa.
– Ikäihmisten halutaan asuvan kotonaan mahdollisimman pitkään. Kysymys on siis huomattavasti isommasta asiasta kuin vain kolmannen sektorin toimintaedellytyksistä, onhan harvaan asuttu maaseutu vielä lähes 900 000 suomalaisen kotiseutua, toteaa tutkija Ritva Pihlaja. – Jos järjestöjen rahoitus- ja työllistämismahdollisuudet heikentyvät edelleen kilpailuneutraliteetin tiukan tulkinnan vuoksi, on kyseenalaista, voidaanko syrjäseuduilla turvata kansalaisten perusoikeudet ja yhdenvertainen kohtelu.
Huolestunut peruspalveluministeri Risikko allekirjoittaa tutkimuksen esittämän nykytilanteen ja korostaa kolmannen sektorin merkitystä erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. – Jos kolmas sektori häviää, meidän hukka perii. Sen toimintaa on tuettava, painotti peruspalveluministeri Risikko.
Tänään julkistettiin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin julkaisusarjassa ilmestynyt tutkimus Kolmas sektori maaseutukunnissa. Tutkimusta ovat rahoittaneet Kunnallisalan kehittämissäätiö ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä.
Lisätietoja:
Ritva Pihlaja, tutkija, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, 0400 895140, ritva.pihlaja@pp.inet.fi
Ritva Pihlaja: Kolmas sektori maaseutukunnissa. Helsingin yliopisto. Ruralia-instituutti. Julkaisuja 19. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä. Kunnallisalan kehittämissäätiö. 2010.
Julkaisun pdf-versio: www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut. Painettua julkaisua voi tiedustella tutkijalta.
Tutkimuksen rinnakkaisjulkaisu on ilmestynyt Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisujen sarjassa (Ritva Pihlaja: Kolmas sektori ja julkinen valta. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Tutkimusjulkaisuja 61. 2010. Julkaisun pdf-versio: www.kaks.fi)
Kirjoita kommentti
Kyläyhdistys perusti itse nuorisotalon
15.05.2012
Maakuntafestarit tuovat Pohjois-Pohjanmaan Ouluun kesäkuussa
27.04.2012
Citymaalainen syöksyy maaseudun arkeen
27.04.2012
Hailuotolaisnuorille näytetään saaren globaali puoli
