Etusivu » Uutiset » Maaseutu ja matkailu ruokkivat toisiaan

Maaseutu ja matkailu ruokkivat toisiaan

Kirjoitti Sanna Keskinen | 09.12.2010 klo 17:00

Kuusamossa paneeliin kokoontuivat Outi Saastamoinen (vas.), Sirpa Kämäräinen, Pekka Kauppila, Anne Murto ja Lisa Sounio. Kuva: Sanna Keskinen
Kuusamossa paneeliin kokoontuivat Outi Saastamoinen (vas.), Sirpa Kämäräinen, Pekka Kauppila, Anne Murto ja Lisa Sounio. Kuva: Sanna Keskinen

Maaseutu ja matkailu sopivat hyvin yhteen. Tähän tulokseen tultiin keskiviikkona Kuusamossa, kun matkailualan toimijat ja muut kuusamolaiset kokoontuvat maaseutuparlamenttiin pohtimaan voiko maalla elää matkailusta.

– On tärkeää saada matkailupalveluja sille oikealle maaseudulle. Kuusamossa on yhteistuumin keskitetty palveluja Rukalle, josta vain muutaman askelen päässä on kansallispuisto, jossa on tilaa ja luontoa. Ja juuri tila ja luonto houkuttelevat matkailijoita, pohti Kuusamo Lapland – matkailun kansainvälistämishanketta vetävä Outi Saastamoinen.

Tila ja luonto ovat koko Pohjois-Suomen valttikortit matkailussa. Siksi Kuusamon maaseutuparlamentissa ei nähtykään mielekkäänä kissanhännänvetoa, jota käydään Lappi-brändin käytöstä. Koillismaa kun näyttää turistin silmin Lapilta siinä kuin oikeakin Lappi.

– Jos on tarjolla näin hyvä brändi, kuin Ruka-Kuusamo, niin luulisi, että siihen tartuttaisiin heti kiinni, ihmetteli etenkin länsilappilaisten vastahankaa brändiyhteistyölle Pohjois-Pohjanmaan liiton kehitysjohtaja Ilkka Yliniemi.

Hän kuitenkin uskoi, että suhtautuminen muuttuu, kun asia menee eteenpäin. Myöskään brändiasiantuntija Lisa Sounio ei nähnyt Lapin ja Koillismaan eri suuntiin vetämisessä mieltä.

– Peräänkuuluttaisin pohjoiselta rohkeutta ylittää rajoja. Kun näin tehdään, aiheuttaa se aina sisäistä natinaa, mutta ne, jotka ovat fiksuja, katsovat sen yli.

Maaseudulle matkailubisnes on iso asia. Oulun yliopiston tutkija Pekka Kauppila muistutti, että sen avulla pidetään yllä tavanomaista parempaa palveluvarustusta myös alueen omille asukkaille. Hyvä palvelutaso taas lisää paikkakunnan vetovoimaa.

– Kannattaa muistaa, että matkailualan työpaikat ovat usein nuorten naisten työpaikkoja. Sitä kautta voidaan myös korjata maaseudun ikärakennetta.

Aivan yksiselitteistä ei maaseudun valttikorttien hyödyntäminen matkailussa kuitenkaan ole. Pienimuotoisuus, aitous ja läheisyys ovat matkailun kasvavia trendejä, mutta niiden vaaliminen ja hyödyntäminen on veitsenterällä taiteilua.

– Kun matkailukeskukset kasvavat, tulee niihin samat pitseriat ja hampurilaispaikat kuin muuallekin. Samalla pienimuotoisuus ja aitous katoavat, huomautti Kauppila.

Voiko maalla elää matkailusta –maaseutuparlamentin järjestivät Maaseudun Sivistysliiton Uutispuuro-maaseututiedotushanke, sanomalehti Kaleva ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Tapahtuma oli osa kolmen Voiko maalla elää –tapahtuman sarjaa, joka on syksyn aikana koonnut kansalaisia keskustelemaan eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata.

 




Kirjoita kommentti


If you have trouble reading the code, click on the code itself to generate a new random code.
 
Tilaa uutiskirje sähköpostiisi