Leader-toiminta halutaan tutummaksi

Juha-Matti Markkola (oik.) Maaseutuverkostoyksiköstä johtaa yksikön tukena toimivaa Leader-kehittämistyöryhmää. Mukana ovat myös muun muassa Jukka-Pekka Jauhiainen, Matti Jaskari ja Satu Sarin.

Maaseudun ruohonjuuritason kehittämiseen EU:n ja valtion rahavaroja ohjaavat Leader-toimintaryhmät haluavat lisätä tunnettuuttaan. Vaikka toimintaa on ollut Suomessa jo yli kymmenen vuotta, ei monikaan satunnainen kadunmies tiedä, mitä Leader-toiminta pitää sisällään.

– Kai se on joku johtaja.

– Hankesekamelska.

– Byrokratia, raskas hallinnointi.

Tällaisia vastauksia sai maaseudun brändejä tutkinut Saila Saraniemi Oulun yliopistolta kysyessään kollegoiltaan näiden käsityksiä Leader-toiminnasta. Pieni ja subjektiivinen otos ei kerro totuutta mutta antaa osviittaa siitä missä mennään.

– Aivan aluksi olisi hyvä selvittää, mikä on Leaderin tunnettuuden taso tällä hetkellä, painotti Saraniemi opastaessaan Leader-toiminnan valtakunnallista kehittämistyöryhmää brändityön saloihin Limingassa.

Työryhmä toimii Maaseutuverkostoyksikön alla ja on linkkinä ja tiedonjakajana Maaseutuverkostoyksikön ja Leader-ryhmien välillä. Samalla se pohtii, kuinka Leader-toimintaa voitaisiin jatkossa kehittää.

– Hirveän tärkeää antia tässä työryhmässä ovat eri Leader-ryhmien väliset kontaktit. Käytännöt ovat hyvin erilaisia eri puolilla maata, ja tässä pääsee näkemään miten asioita on missäkin priorisoitu, pohti toiminnanjohtaja Sami Heinonen Turun saaristossa majapaikkaansa pitävästä I samma båt – Samassa veneessä –toimintaryhmästä.

Käytäntöjen erilaisuus tuo omat haasteensa myös brändityöhön. Kun jokainen toimintaryhmä tekee työtään hieman eri tavalla kuin naapuri, jokaisella on omat painopistealueet eikä edes kaikkien nimissä vilahda sanaa ”Leader”, jää sivusta seuraajalle helposti vain hämärä kuva siitä, mistä koko touhussa on kyse.

Saraniemi kehottikin toimintaryhmien väkeä pohtimaan kannattaisiko niiden yhtenäistää logojaan ja tuoda myös nimissään Leader esiin.

– Teillä on jo olemassa Leader-logo, josta voisi lähteä liikkeelle siten, että se olisikin kaikkien toimintaryhmien logo. Siihen voisi sitten liittää kulloisenkin toimintaryhmän nimen, heitti Saraniemi esimerkkinä.

Tuoreet ELY-keskukset ovat ottaneet logoissaan käyttöön tämän saman periaatteen.

Tutkija kannusti työryhmää tarttumaan brändityöhön, sillä lähtökohdat ovat suotuisat, vaikka Leader-työryhmien työtä ei kovin hyvin tunnetakaan. Maaseutu on yhä pop, sillä Sitran tuoreen Maamerkit-barometrin mukaan useampi kuin joka kolmas suomalainen kokee olevansa samaan aikaan maalainen ja kaupunkilainen. Yli 90 prosenttia suomalaisista uskoo, että maaseudulla on heille merkitystä tulevaisuudessa.

– Lähtötilanne on hyvä, kun näin iso joukko suomalaisista identifioi itsensä jollain tavalla maaseutuun, muistutti Saraniemi.

Maaseutuverkoston Leader-kehittämistyöryhmä jalkautui Liminkaan ja lähiseudulle jäsenensä ja Limingan kehityspäällikön Satu Sarinin kutsumana.

Ryhmä oli ensimmäistä kertaa koolla uudella kokoonpanollaan, ja se kävi tutustumassa Nouseva rannikkoseutu Leader-ryhmän toiminta-alueeseen. Kokoontuminen oli hedelmällinen, sillä brändityötä aiotaan nyt viedä eteenpäin tosissaan. Leader-brändin työstäminen jatkuu kesäkuussa Kemissä.

Leader-toimintaa kehitetään parhaillaan monella rintamalla. Maaseutuverkoston lisäksi toiminnan eri muotoja petraavat tulevaisuuden haasteisiin Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, Ruralia-instituutti ja Suomen Kylätoiminta ry, jonka alla Leader-toimintaa tehdään tunnetuksi poliitikoille oman Leader-asiamiehen voimin.

Katso lisää Leaderistä: http://www.maaseutu.fi/fi/index/leader.html

Kirjoita kommentti