Lähiruoka pitää oman alueen puolia

Grill it! –ravintolan päällikkö Hannu Eräluoto kertoo, että esimerkiksi lammasta on välillä vaikea saada läheltä riittäviä määriä ja silloin joudutaan turvautumaan uusiseelantilaiseen lampaaseen. Lähiruokamenun lammas on kuitenkin Meri-Lapin karitsaa. Kuva: Maarit Satomaa

Ruoka ei ole enää vain mahan täytettä. Suomalaiset ovat yhä kiinnostuneempia ruoasta ja lähiruoan maine on nyt kovassa nosteessa. Jorma Ollilan johtama maabrändityöryhmä hehkutti lähiruokaa ja luomuun siirtymistä ja presidentin itsenäisyyspäivän tarjoiluissakin teemana oli lähiruoka.

Oulun seudulla lähiruoka-aallon vietäväksi lähtee nyt ravintola Grilli it! lähiruokamenullaan helmi-maaliskuussa. Ravintolapäällikkö Hannu Eräluoto kertoo, että asiakkaat eivät vielä itse juurikaan kysele ruokien alkuperää, mutta kun asian ottaa esille, siitä kiinnostutaan.

-Arinalle alueellinen toiminta on tärkeää. Pyrimme saamaan tuotteet omalta alueelta, jotta hyöty ja tuotto jäisi pohjoissuomalaisille, Eräluoto perustelee kampanjointia.

Lähiruoka on suhteellinen käsite, mutta Eräluoto määrittelee sen enintään tuhannen kilometrin päästä tulevaksi. Menun tuotteiden toimittajista kauimmainen on sadan kilometrin päässä Kemissä.

Arinan ruokakaupoissa lisättiin joulukuussa oman alueen tuote -kylttejä hyllyn reunoihin entistä laajemmin. Prismoissa omalla alueella, eli Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa, tuotettuja tuotteita voi olla yli tuhatkin, pienemmissä kaupoissa satoja.

Arinan valikoimapäällikkö Janne Tapio kertoo, että tarkkoja lukuja merkintöjen vaikutuksesta ei vielä ole. Asiakkailta on kuitenkin tullut jo positiivista palautetta.

-Tuntuma on, että ainakin se lisää huomioarvoa. Saadaan asiakkaat huomaamaan, kuinka paljon ja erilaisia tuotteita Pohjois-Suomessa tuotetaan.

Lähiruoan rummuttamisella ei ensisijaisesti haetakaan lisää euroja. Oululainen elintarvikkeiden toimittaja Kasvishovi on ajanut lähiruokakonseptiaan vuodesta 2008. Esimerkiksi Oulun alueen K-supermarketeissa on lähiruokaosasto, jolla kasvisten vierestä löytää kuvan sen viljelijästä.

-Vaikea sanoa, mikä sen taloudellinen merkitys on ollut, mutta lähiruoka on meille ennemminkin arvo, toimitusjohtaja Tuukka Puhakka sanoo.

Nyt Puhakka toivoo, että lähiruoka muuttuisi puheista teoiksi ja arkipäiväiseksi myös esimerkiksi lounasruokailussa. Ihan viime aikoina Puhakalle on tullut tiedusteluja lähiruoan ja luomun saatavuudesta suurimmilta lounasruokalaketjuilta.

-Nyt julkisen sektorinkin pitäisi nähdä lähiruoan lisäarvo. Siitä on koko alueelle hyötyä.

Myös matkailussa lähiruoka näkyy. Lea Riekki hotelli Rukahovista kertoo, että Rukan ravintoloiden ruokalistoilta löytyy pohjoissuomalaisuutta. Vaikka aikaisemminkin ruokalistalla oli esimerkiksi muikkuja, nyt ruokalistalla kerrotaan, että ne ovat Kitkan muikkuja.

-Paikallisuutta tuodaan nykyään enemmän esiin.

Lähiruoka kiinnostaa turisteja. Riekin mukaan annoksista suosituimmat ovat paikallisia herkkuja.

-Uskon, että lähiruoan rooli tulevaisuudessa vielä kasvaa, Riekki arvioi.

Maaseudun sivistysliitto on hakenut Ely-keskukselta rahoitusta lähes kolmivuotiselle Syökkö nää lähiruokaa -hankkeelle. Kesällä 2011 alkavan hankkeen tavoitteena on kehittää ja kasvattaa pohjoispohjalaista lähiruokatuotevalikoimaa sekä kuluttajien parempi tuntemus oman alueensa lähiruoasta ja siitä, mistä sitä saa. Hankkeessa on tarkoitus järjestää esimerkiksi lähiruokaan liittyviä tapahtumia ja keskustelutilaisuuksia sekä saattaa alueen tuottajia yhteistyöhön.

Miksi lähiruokaa kannattaa syödä? Mikä on lähiruoan tulevaisuus? Kommentoi ja keskustele.

Kirjoita kommentti

Nimi:
Sähköpostiosoite:
Kommentti:

Kirjoita alle kuvassa näkyvät merkit: