Kymmenet miljoonat eurot lojuvat Koillismaan metsissä
Kuusamon ja Taivalkosken yksityismetsien hakkuusta tulee metsänomistajille vuosittain kahdeksan miljoonan euron nettotulot. Hakkuita tehdään kuitenkin vain hieman yli puolet siitä, mitä olisi mahdollista tehdä.
Kun lasketaan mukaan muillekin kuin metsänomistajille tulevat tulot, puun korjuu, kuljetus ja jalostus sahoilla, talousalue voi menettää jopa kymmeniä miljoonia euroja hakkuiden tekemättä jättämisessä.
”Kerrannaisvaikutuksia ei ole laskettu, mutta jos alueella hakattaisiin enemmän puuta ja pystyttäisiin vielä jalostamaankin puu, tuotto olisi kantorahaan verrattuna monin-, moninkertainen”, Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen metsänhoidonasiantuntija Eljas Heikkinen arvioi.
Heikkinen esitteli Kuusamon ja Taivalkosken metsävaroja ja metsänhoitotarpeita huhtikuussa Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen ja Innometsähankkeen metsäinfossa Kuusamossa. Heikkinen kertoi, että hakkuun lisäksi työtä riittäisi taimikoiden hoidossa, ensiharvennuksissa ja energiapuun keruussa.
Paikalla olleet metsänomistajat saivat kertoa toiveitaan ja odotuksiaan siitä, mitä metsissä tehdään ja mitä tuotteita ja palveluja metsäala tulevaisuudessa tuottaa. Tilaisuudessa virisikin kiivasta keskustelua erityisesti metsän hoitamatta jäämisestä.
Yleisön arvioiden mukaan metsänhoitorästejä tulee, koska omistajat eivät edes tiedä, kuinka nopeasti metsät kasvavat. Metsänhoidon kustannusten arveltiin vievän tuotot ja pieni tilakokokin heikentää kannattavuutta. Tilasto- ja laskentavirheitäkin arveltiin olevan.
Alueellista metsäohjelmaa päivitetään juuri nyt. Metsäkeskuksen kehittämispäällikkö Eeva-Liisa Repo odottaa Koillismaalta kiinnostavia aloitteita ja ideoita metsäalan kehittämiseen. Kuusamossa toivottiin, ettei ohjelma jäisi lopulta vain virkamiesten mappeihin, vaan tieto tulisi ruohonjuuritasollekin.
Mikko Honkanen Toimiva metsä -hankkeesta kertoi, että Koillismaan kuntien palstarakenne on metsätalouden kannalta parempi kuin maakunnan länsiosissa eikä tilusjärjestelyitä isommin tarvita. Koillismaalla on jo ennestään kokemusta yhteismetsistä. Tällä hetkellä Kuusamossa kysytään uusia tiloja liittymään Kuusamon yhteismetsään. Taivalkoskella voitaisiin myös selvittää, halutaanko siellä perustaa uusi yhteismetsä.
Kuusamossa on keskusteltu myös kunnan ja yksityisten yhteisestä yhteismetsästä.
Metsäalalla alkaa olla työvoimapulaa. Kouluun hakeutuu vähemmän opiskelijoita, koska metsäalan myllerrys pari vuotta sitten vaikutti voimakkaasti sen maineeseen. Lehtori Pertti Nissi Oulun seudun ammattikorkeakoulun Taivalkosken yksiköstä kertoi, että noin puolet jää alalle töihin. Nissi kaipaakin alalle imagonkohotusta.
Yksi alalle hakeutuneista on kuusamolainen Joni Soikkeli. Kun Soikkeli oli lapsi, kotitalon eteen oli parkkeerattu metsäkone. Suuri vekotin teki pikkupoikaan niin valtavan vaikutuksen, että nyt 19-vuotiaana hän opiskelee toista vuotta Oulun seudun ammattiopiston Taivalkosken yksikössä metsäkoneen kuljettajaksi .
”Siitä minä sain kipinän. En enää muista, kenen kone se oli”, Soikkeli kertoo.
Soikkelin mielestä koulu on ollut mukavaa, eikä alanvalinta ole tosiaankaan kaduttanut. Koneet kiehtovat yhä, vaikka koulutuksessa onkin ollut Soikkelin mukaan yllättävän paljon teoriaa.
”On tullut uusia asioitakin, mutta osa on ollut ennestään tuttua.”
Työllistyminen näyttää nyt hyvältä. Viime vuonna Soikkeli oli kesätöissä metsurina, konehommia ei vielä ollut tarjolla. Täksi kesäksi opiskelijaa on jo soiteltu töihin metsäkoneen puikkoihin.
Taivalkoskella metsäkoneenkuljettajaksi pääsee opiskelemaan 42 ihmistä. Maarakennuskoneenkuljettajille on 36 aloituspaikkaa.
Kirjoita kommentti
Kyläyhdistys perusti itse nuorisotalon
15.05.2012
Maakuntafestarit tuovat Pohjois-Pohjanmaan Ouluun kesäkuussa
27.04.2012
Citymaalainen syöksyy maaseudun arkeen
27.04.2012
Hailuotolaisnuorille näytetään saaren globaali puoli
