Kylien arkkitehtuuri on syntynyt suunnittelematta
Alvar Aallon kädenjälki näkyy monessa kaupungissa kuten Oulussa ja Rovaniemellä, Aarne Ervi on Oulujoen voimalaitosarkkitehtuurin takana, mutta kuka on suunnitellut Pohjois-Pohjanmaan kylien siluetit?
”EI niitä ole suunniteltu. Kylät on rakennettu pikku hiljaa ja siitä on syntynyt harmoninen kokonaisuus. Rakennustapa on ollut mittakaavaltaan samankokoista ja aikakaudet ovat sopusoinnussa keskenään”, Tyrnävän aluearkkitehti Marja Kuisma kertoo.
Kylien rakentuminen ja talojen rakentaminen on perustunut käsityötaitoihin. Taloilla ei ole ollut erikseen suunnittelijaa tai arkkitehtiä, vaan ne on tehnyt joku, joka vain on osannut rakentaa.
Suomalaisen maaseudun arkkitehtuuria muokkasi voimakkaasti 1700-luvulla alkanut isojako, jolloin tiiviimmät kylät hajosivat ja yksittäiset talot rakentuivat pitkin peltoja.
Kylät ovat tyypillisesti syntyneet raitin varrelle ja talot rakennettu tien viereen. Kuisma ihastelee Tyrnävän harvinaisen hyvin säilynyttä yhtenäistä ilmettä. Monesti uudet kaupalliset rakennukset rikkovat kirkonkylän rakenteen.
”Tehdään valtava parkkipelto ja laatikkokauppa pihan perälle”, Kuisma huomauttaa.
Uutta ja vanhaa voidaan toki yhdistää onnistuneestikin. Kuisma löytää heti esimerkin Tyrnävän upeasta Myllykirjastosta. Kaksi vanhaa rakennusta yhdistettiin toisiinsa tarkkaan harkiten lasisella yhdyskäytävällä, joka sopii paikalleen erinomaisesti, vaikka sen ulkonäkö onkin moderni.
”Suomessa sorrutaan usein vanhan imitointiin. Siitä voi tulla kömpelöä jälkeä. Italiassa yhdistetään yleensä taitavasti vanhaa ja uutta”, aikoinaan saapasmaassa opiskellut Kuisma selvittää.
Suomalaisella maaseudulla alueelliset erot ovat isot. Kuisman mielestä silmäänpistävimmät pohjoispohjalaiset ominaisuudet ovat isot tila- ja talokoot. Pihat ovat täällä avoimia. Myös riviaitat ovat kiinnittäneet Kuisman huomion.
”Miksi on rakennettu monta pienempää aittaa rinnakkain, eikä yhtä isompaa”, Kuisma miettii.
Maatiloilla arkkitehtuuri on muuttunut maanviljelyksen muuttuessa. Navetoista on tullut yhä enemmän tuotantolaitoksia. Ennen navetta oli pihapiirissä, mutta nyt koko on kasvanut ja maatilatoiminnot ovat siirtyneet enemmän työpaikaksi.
”Tuotantorakennukset ovat visuaalisesti laitostuneet, mutta sellaisiakin voi rakentaa monenlaisia”, Kuisma muistuttaa.
Myös sijoittelulla voi tehdä paljon, valtavalla peltinavetalla ei kannata pilata hienoa taloa.
Maaseutumaisissa kunnissa uudet asuinalueet saattavat joskus näyttää pellonlaitaan heitetyltä talorykelmältä. Kuisma sanoo, että jos maaseudulle halutaan uusia rakennuksia, niitä on pakko kaavoittaa pellolle, koska varsinkaan aakealla ja laakealla alueella juuri muunlaista maata ei ole. Se ei silti tarkoita, että asuinalue olisi automaattisesti tylsä tai suunnittelematon.
”Esimerkiksi Oulun Karjasilta oli aikoinaan pellolle rakennettu, ja nyt se on hyvin haluttua aluetta.”
Tällä hetkellä Kuisma valmistelee Tyrnävällä arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa ja kulttuuriympäristöohjelmaa. Kuisma arvostaa paikallisten asukkaiden tietämystä, joten hän haluaa tähän työhön mahdollisimman paljon kuntalaisia mukaan.
Ohjelmalle järjestettiin kuntalaisten kesken nimikilpailu, jonka voitti Tyrnäväilmiö. Seuraavan vuoden aikana Tyrnäväilmiö järjestää tapaamisia, työpajoja ja tapahtumia, joissa on tarkoitus selvittää, mistä ilmiössä nimeltä Tyrnävä on kysymys. Aloitustilaisuus järjestetään toukokuun loppupuolella.
Syyskuun 9.−11. päivä Tyrnäväilmiö tuo Euroopan rakennusperintöpäivät Tyrnävälle. Vuosi 2011 on Suomessa rakennusperintöpäivien 20-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuoden teema on Kulttuurin reitit. Ehdotuksia rakennusperintöpäivien tapahtumiin vastaanotetaan! Muuta tulevaa ohjelmaa on syksyllä käynnistyvä Dokumenttiprojekti, jossa Tyrnävää tarkastellaan paikallisten nuorten tekemien dokumenttien kautta. Dokumenttiprojekti huipentuu omiin elokuvafestivaaleihin.
Kirjoita kommentti
Kyläyhdistys perusti itse nuorisotalon
15.05.2012
Maakuntafestarit tuovat Pohjois-Pohjanmaan Ouluun kesäkuussa
27.04.2012
Citymaalainen syöksyy maaseudun arkeen
27.04.2012
Hailuotolaisnuorille näytetään saaren globaali puoli
