Kuusaan koulusta tuli kylätalo eurolla ja tuhansilla talkootunneilla

Kyläkoulun uusi elämä: Pohjois-Pohjanmaalla oli vielä vuonna 2005 yli 300 peruskoulua. Viime vuonna niitä oli enää 240. Erityisesti kyläkouluista oppilaat on viety kirkonkylille tai keskustoihin.

Hyvin moni kyläkoulu on kuitenkin saanut uuden elämän. Tyypillinen esimerkki tästä on Kuusaan kyläkoulu, joka hävityn koulutaistelun jälkeen otettiin kyläyhdistyksen hellään hoivaan. Neuvottelujen jälkeen kyläyhdistys osti kiinteistön yhdellä eurolla vuonna 2007.

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Kumpula muistelee kaupantekohetkellä ainoan kolikon olleen kaksieuroinen. Kaupunginjohtaja kaiveli vaihtorahan omasta rahakukkarostaan.

”En muista, menikö kolikko siinä vaiheessa epähuomiossa kaupunginjohtajan lompakkoon”, Kumpula nauraa.

Halvasta hinnasta huolimatta kylätalon ylläpito ei ole edullista puuhaa. Kuusaalla puulämmitykseen ja sähköön menee noin 3000 euroa ja lisäksi tarvitaan vakuutukset.

Kuusaa-Jokelan kyläyhdistyksen alueella on vajaat sata taloa. Kuusaalla eväät ison kiinteistön hoitoon ja remontointiinkin löytyvät talkootyöstä.

Rahaa tulee sieltä täältä. Kuuluisa Kuusaan maraton on tärkeä tapahtuma myös taloudellisesti. Sinne talkoolaisia tarvitaan ja saadaan noin 60. Pienemmistä tapahtumista, kuten keväthuudosta, jouluavauksesta tai toripäivistä tulee muutama roponen kylän kassaan. Kylätaloa vuokrataan harrastustoimintaan kansalaisopistolle. Vuokratuloja toivotaan lisääkin esimerkiksi juhlien järjestäjiltä.

Kiinnostus taloon juhlapaikkana onkin lisääntynyt, kun taloa on pikkuhiljaa remontoitu. Juuri ennen sotaa valmistunut talo on haluttu kekseliäästi remontoida sen alkuaikojen hengen mukaisesti. Värimaailmaa on haettu talon vanhoista Arabian kahvikaluston kukkakoristeista. Salissa on otettu esiin kehyksiin kuin tauluksi hirsiseinää. Vessan peilit tehdään vanhoihin ikkunanpokiin. Salin pitkät penkit ja pöydät ovat ajan patinoimat. Seinille on vielä tarkoitus löytää koulun historiaa.

Keittiön remontointi on vielä aloittamatta, mutta siinäkin vanhan talon henkeä arvostetaan. Hyllyn päällä olevia voipyttyjä on Kumpulan mukaan moni himoinnut, mutta ne eivät ole myytävänä.

Yläkertaan kunnostetaan asuntoa, johon on tulossa vuokralainen Oulusta. Etätyö mahdollistaa lapsiperheen muuttamisen kaupungista maalle.

Kumpula itse on ollut kylätoiminnassa mukana 1980-luvun lopulta. Kumpula kertoo, että sen jälkeen, kun hän naulasi talkoissa kappaleita väärin yhteen ja niiden purkamiseen meni muilta paljon aikaa, hänet laitettiin ensin sihteeriksi ja sitten puheenjohtajaksi. ”Kun en muuta osaa”, Kumpula nauraa.

Kumpulan osaaminen on ihmisten innostamisessa. Hän yrittää keksiä aina jotain uutta, että ihmiset lähtevät mukaan vuosi toisensa jälkeen. Viimeisin innostuskeino on ollut karaokeillat, joita varten talolle hankittiin laitteet.

Kumpula itse innostuu muiden mukana. ”Joka kerta siitä saa pikkuisen tynyä, kun hoksaa, että onnistuipa taas tuokin jippo. Ja kun itse ei oikeastaan tarvitse mitään tehdä”, Kumpula väittää.

Kuusaalla toivo on laitettu myös nuoriin. Tiloja voi käyttää maksamalla talkootyöllä, ja alueen nuoriso on löytänyt kylätalon kokoontumispaikakseen. Noin kerran kuussa nuoret Kärsämäeltä ja Haapajärveltä asti kokoontuvat kylätalolle viettämään aikaa yhdessä. Ja vaikka paikalla saattaa olla kymmeniäkin nuoria, paikka on aina tiptop juhlien jälkeen.

Kuusaalla ajatellaan, että nuoret ovat elämän merkki ja heidän pitää kokea oma kylä mukavaksi paikaksi asua.

”Jospa kotiseuturakkaus ja –ikävä kaivelisivat sitten siellä suuressa maailmassa, mihin he kuitenkin jossain vaiheessa menevät”, Kumpula miettii.

Katso lisää kuvia.

Kyläkoulun uusi elämä -juttusarjassa kerrotaan kyläkoulujen toiminnasta oppilaiden lähdön jälkeen.

Kirjoita kommentti

Nimi:
Sähköpostiosoite:
Kommentti:

Kirjoita alle kuvassa näkyvät merkit: