Kosteikoista tuloja yhdistyksille, monimuotoisuutta luonnolle ja iloa silmälle
Kaipaako kotikylän maisema kunnostusta? Huolettavatko lähivesistöön valuvat ravinteet? Kiinnostavatko lisätulot yhdistykselle?
Jos vastasit näihin kysymyksiin myönteisesti, kannattaa jatkaa lukemista. Rekisteröityneillä yhdistyksillä on nyt mahdollisuus tarttua oman kylän ympäristönhoitoa sarvista ja saada samalla lisätuloja. Aiemmin tämä on ollut mahdollista vain osassa Pohjois-Pohjanmaata.
– Nyt olemme saaneet saman kriteeristön pätemään kaikkialla monivaikutteisten kosteikkojen osalta. Yksi taistelu on voitettu, ja siksi olisikin tärkeää saada hakijoita monivaikutteisten kosteikkojen tuille ja myös muille luonnon ja maisemanhoidon tuille, kertoo maisemasuunnittelija Maarit Satomaa ProAgria Oulun YmpäristöAgro-hankkeesta.
Käytännössä yhdistyksillä on mahdollisuus perustaa kosteikkoja, joille pelloilta tulevat vedet kierrätetään ennen niiden valumista vesistöön. Samalla iso osa ravinteista ja kiintoaineksesta jää kosteikkoon eikä pääse rehevöittämään vesistöä. Kosteikot toimivat myös linnuston ja muiden kosteikkolajien elinympäristöinä ja siten lisäävät luonnon monimuotoisuutta.
Tukea parannettu, ehtoja höllennetty
Kosteikkojen perustamiseen on jo parin vuoden ajan voinut hakea tukea, mutta nyt tuen maksimitasoa on korotettu. Tuen saamisen yhtenä keskeisenä ehtona on kuitenkin, että vesistön yläpuolisesta valuma-alueesta yli 20 prosenttia on peltoja.
Kosteikkoja voi nyt perustaa myös alueille, joille ei ole tehty niin sanottua yleissuunnitelmaa. Yleissuunnitelmia on tähän mennessä tehty Pohjois-Pohjanmaalla vain Liminkaan, Mankilaan, osalle Oulujoen aluetta ja Kalajokilaaksoon, mikä on suitsinut kosteikkojen perustamista.
Tukea maksetaan kustannusten mukaan, mutta se voi olla yhdistyksille myös tulonlähde.
– Jos työ saadaan konetöitä myöten tehtyä yhdistyksen talkoina, tarkoittaa se tietenkin myös tuloa yhdistykselle, Satomaa muistuttaa.
Kosteikot kiinnostavat
Maakunnassa on Satomaan mukaan ollut paljon kosteikkojen perustamisesta kiinnostuneita, mutta matkassa on pieni taloudellinen mutta.
– Kosteikkoa varten pitää tehdä suunnitelma, ja sen tekeminen maksaa. Suunnitelman tekoon ryhdyttäessä ei kuitenkaan vielä varmasti tiedetä onko kohde tukikelpoinen. Siksi yhdistyksiltä on puuttunut uskallusta lähteä suunnitelmia teettämään.
Satomaan mukaan nyt selvitelläänkin mahdollisuutta tehdä kohteille kevyempi ja edullisempi tarkastus, jossa selvitettäisiin vain se, täyttääkö kohde tuen kriteerit.
– Jos tällainen menetelmä saataisiin luotua, se varmasti edistäisi kosteikkojen perustamista todella paljon.
Kosteikon voi ottaa tehtäväkseen ja hoitaakseen esimerkiksi metsästysseura, kyläyhdistys, jakokunta tai vaikkapa luontoyhdistys. Kiinnostuneiden kannattaa kysyä lisätietoja ProAgria Oulun YmpäristöAgro-hankkeesta Maarit Satomaalta, 040 566 7924, tai Taimi Mahosenaholta, 040 551 7807.
Hakemus toimitetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen huhtikuun loppuun mennessä. Yhdistysten osalta lausunnon kohteen sopivuudesta tukeen antaa myös alueen Leader-toimintaryhmä.
Lisätietoja tuista ja niiden hakemisesta löytyy YmpäristöAgron nettisivuilta osoitteesta http://www.oulunmaaseutukeskus.fi/sivu.php?id=438.
Kirjoita kommentti
Kyläyhdistys perusti itse nuorisotalon
15.05.2012
Maakuntafestarit tuovat Pohjois-Pohjanmaan Ouluun kesäkuussa
27.04.2012
Citymaalainen syöksyy maaseudun arkeen
27.04.2012
Hailuotolaisnuorille näytetään saaren globaali puoli
