Ketjuille sapiskaa maaseutugaalan lähiruokakeskustelussa

Monipuolinen panelistijoukko ruoti lähiruokaa eri näkökulmista Eila Honkavaaran johdolla.

Juhlapuhujana gaalassa oli kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila.

Kuluttajaa ei kuunnella, ketjut jyräävät eikä suomalaista osata suosia oikealla tavalla. Oulun maaseutugaalan lähiruokakeskustelussa käytiin tiukkaa keskustelua, jossa virkamies pistettiin lujille eikä kauppiastakaan päästetty helpolla.

Syyskuun 9. päivä järjestetyssä Pohjois-Pohjanmaan maaseutugaalassa käytiin aluksi Yle Oulun päällikön Eila Honkavaaran johdolla lähiruokakeskustelu. Panelisteiksi oli kutsuttu kahdeksan eri näkökulman edustajaa, MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, Luomuliiton luomuasiamies Mikko Rahtola, Sitran Maamerkit-ohjelman liiketoimintajohtaja Jyri Arponen, palvelupäällikkö Juha Jalkanen Oulun Konttorin hankintapalveluista, Maikkulan Kartanon isäntä Mikko Keisu, K-Supermarket Revontorin kauppias Pekka Rantala, Ritvan Herkun Ritva Heiskari ja ruokapiirin pyörittäjä Sari Keinänen Raahesta.

Tapahtuman juhlapuhuja kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) painotti, että lähiruoka täytyy pystyä brändäämään selvin merkinnöin. Hän kertoi, että esimerkiksi joulukinkut myivät kuin siimaa, kun tuottaja itse tuli kauppaan myymään tuotteitaan. ”Kuluttaja sai haastatella tuottajaa tuotanto-oloista”, Anttila kertoi.

Anttila kritisoi myös sitä, että ruokaa mainostetaan vain hinnalla.

Keskustelu lähtikin käyntiin lähiruoan hinnasta. Anni-Mari Syväniemi muistutti, ettei perusruoka ole kallista läheltäkään ostettuna ja kilon pottuja voi saada jopa yhden tekstiviestin hinnalla. Myöskään luomu ei kaikissa tapauksissa ole tavallista kalliimpaa, joissain tuotteissa jopa päinvastoin.

Oulun kaupungin ja muidenkin kuntien hankinnoista vastaava Juha Jalkanen vetosi verovarojen tarkkaan käyttämiseen. ”Silloin ei kuluttajan logiikka toimi”, Jalkanen perusteli.

Julkisissa hankinnoissa saadaan Jalkasen mukaan hintahyötyä suurista tilausmääristä, jolloin tuotteiden saatavuus on tärkeää.

Anttila ei Jalkasen selityksiä niellyt, vaan vaati myös ottamaan huomioon kokonaisuuden ja esimerkiksi lähituotteiden tilaamisen työllisyysvaikutukset Oulun seudulla.

Mikko Rahtola varoitteli, että nyt muodikkaan lähiruoan kanssa ei tehtäisi samaa virhettä kuin luomun kanssa aluksi tehtiin. ”Ei riitä, että ruoka on vain luomua tai lähiruokaa, sen täytyy olla myös laadukasta, jotta kuluttaja ostaisi sitä.”

Yhtenä suurimmista ongelmista nähtiin koko kaupan rakenne Suomessa. Anttila muistutti, että kauppa saa maitolitran hinnasta enemmän kuin tuottaja. Mikko Keisu taas ei säästellyt sanojaan arvioidessaan kauppaketjujen valtaa Suomessa.

Jyri Arponen vaati ketjujen rinnalle myös vaihtoehtoisia kauppapaikkoja ja uusia pääomia niiden toteuttamiseen. ”Osa suomalaisista kuitenkin haluaa mössöruokaa”, Arponen täräytti.

Keisun mielestä lähiruoasta on vain lätisty jo kauan, eikä mitään ole kuitenkaan tapahtunut. Muut panelistit eivät olleet yhtä pessimistisiä. Arponen uskoi, että nykytilanne on välivaihe ja esimerkiksi Helsingin Tukkutori on jo kasvussa. ”Silloin ei tarvitse Ritvankaan (Heiskari) kastikkeita omalla pakettiautolla kuljettaa kauppaan”, Arponen sanoi.

Rahtola tiesi, että pienet luomuleipomot ovat lisääntyneet viimeisen parin vuoden aikana hurjasti. Kauppias Pekka Rantala muistutti, että 85 prosenttia kaupan elintarvikkeista on edelleen tuotettu Suomessa ja pohjoisessa varsinkin syksyllä on tarjolla oman alueen tuotteita.

Reilun tunnin kiivaan keskustelun jälkeen gaalailta jatkui lähiruokaillallisella, gaalaohjelmalla ja palkintojen jaolla, jossa palkittiin lähiruokateko ja maaseudun elämänlaadun parantajia.

Pohjois-Pohjanmaan maaseutugaalan järjestivät Maaseudun Sivistysliiton Uutispuuro-maaseututiedotushanke, maa- ja metsätalousministeriön maaseutuverkostoyksikkö, Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus sekä maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaosto.

Kirjoita kommentti

Nimi:
Sähköpostiosoite:
Kommentti:

Kirjoita alle kuvassa näkyvät merkit: