Kalajoelle puuhataan kaikkien kylien yhteistä asiamiestä
Joskus seminaarit saattavat tuntua ajan hukalta ja turhalta pulinalta, mutta tammikuussa Kalajoella pidetty Voimistuvat kylät -seminaari sai jotain todellista aikaan. Kalajokiset kyläaktiivit innostuivat seminaarin annista niin, että perustivat kaikkien kalajokisten kylien yhdistyksen ajamaan kylien asiaa kaupungin päätöksenteossa.
”Tavoitteenamme on avoimuus, ja se, että otettaisiin myös kylät huomioon päätöksenteossa eikä koettaisi meitä uhkana”, yhdistyksen puheenjohtajaksi 5. maaliskuuta valittu Jukka Heikkilä Himangan Hillilän kylältä sanoo.
Kyläläiset ovat kokeneet, että heidän asiantuntemuksensa oman alueen asioissa unohdetaan. Heikkilä vakuuttaa, että tarkoituksena ei ole riistää valtaa vaaleissa valituilta päättäjiltä.
”Emme syrjäytä ketään, vaan pystymme auttamaan. Emme vastusta olemassa olevaa valtaa, tässä meidät monesti käsitetään väärin.”
Heikkilä muistuttaa, että jos jo valmisteluvaiheessa keskusteltaisiin myös kuntalaisten kanssa, valituksia päätöksistä tulisi paljon vähemmän. Silloin valtuutetutkin pääsevät vähemmällä ja lopputulos on kaikkien kannalta parempi.
”Pyrimme siihen, että päätökset tehdään yhdessä eikä vastakkainasettelua tule.”
Tätä tarkoitusta varten kylät haluavat palkata kyläasiamiehen. Kyläasiamiehen palkkaukseen voidaan saada hankevaroja Rieska-Leaderiltä, kunhan yhdistyksen perustamisasiat saadaan kuntoon. Tekemistä on paljon, mutta Heikkilä toivoo, että kyläasiamies voisi aloittaa jo tämän vuoden puolella.
Kyläläiset kertovat, että he voisivat olla avuksi esimerkiksi jätevesiasioiden suunnittelussa ja kaavoituksessa. Monesti kylillä asuvilta aktiivisilta ihmisiltä löytyy sellaisia tietoja, joita ei virkamiehillä voi millään olla.
”Me olemme kaupungille ilmaisia työntekijöitä, jotka ovat töissä 24/7”, rautiolainen aktiivi Jari Väli-Klemelä sanoo.
Esimerkiksi Raution kylällä työskentelee vapaaehtoisvoimin kaavoitustoimikunta, joka antaa kaupungin kaavoittajalle oman ehdotuksensa, mitä kylä kaavoituksessa tarvitsee ja miten se olisi kyläläisten mielestä järkevää toteuttaa.
Heikkilä kertoo, että esimerkiksi Himangalla on suunniteltu Sautinkarin matkailualuetta niin, ettei asukkailta ole kysytty mitään. Alueen kehittäminen onkin ollut vastatuulessa ja kestänyt kauan. Kyläläiset muistuttavat, että heillä voi olla alueesta oleellista tietoa, jota kalliilla konsulteilla ei ole.
Yhdistys on tähän asti kulkenut nimellä Pro Kylät, mutta koska se kalskahtaa joidenkin mieleen poliittisena, nimeä on ajateltu vaihtaa. Kylätoimijat ovat yhtä mieltä siitä, että yhdistys ei ole poliittinen eikä siitä tehdä puoluetta.
Yhdistyksen seuraava kokous pidetään 9. huhtikuuta kello 12 Raution nuorisoseuran talolla. Jo mukana olevat ihmiset kutsuvat kaikki kalajokiset kyläyhdistykset mukaan toimintaan. Ensimmäisen kokouksen jälkeen kiinnostus on virinnyt muillakin kylillä. Usko kylien yhteistyöhön on vahva.
”Tämä on kolmas kylien yhteinen yhdistys Suomessa. Kun saamme tämän toimimaan, malli leviää varmasti koko Suomeen”, Väli-Klemelä sanoo.
Lisätietoja: http://www.prokylat.fi
Kirjoita kommentti
Kyläyhdistys perusti itse nuorisotalon
15.05.2012
Maakuntafestarit tuovat Pohjois-Pohjanmaan Ouluun kesäkuussa
27.04.2012
Citymaalainen syöksyy maaseudun arkeen
27.04.2012
Hailuotolaisnuorille näytetään saaren globaali puoli
